E-tyttöjen joukkue matkasi 14.–15.5 Tampereelle salibandy turnaukseen. Särkänniemen nimeä kantanut salibandyturnaukseen matkasi 22 tyttöä ja toinen mokoma vanhempia ja sisaruksia. Sillä olihan tämä joukkueen yksi kauden isoimmista tapahtumista. Monelle matka oli aivan ensimmäinen. Matka alkoi jännittynein fiiliksin kokoontumisella Monnarin pihalla. Tästä autokunnat aloittivat matkan kohti Tamperetta ja kohti uusia kokemuksia.
22 tytön joukkue oli ilmoitettu kahdella joukkueella haastajasarjaan, jossa oli mukana kaiken kaikkiaan 12 joukkuetta. Joukkueen pelipaikaksi oli valikoitunut Tampereen messu- ja urheilukeskus Pirkkahalli. Ennen ensimmäistä ottelua laitettiin maha täyteen murkinaa ja valmistauduttiin otteluihin. Turnauspaikalla perinteisen härdellin, pukukopin etsimisen ja varusteiden päälle pukemisen jälkeen päästiin tosi toimiin.
Molemmilla joukkueilla jotka oli nimetty suurta mielikuvitusta käyttäen mustaksi ja valkoiseksi oli kaksi ottelua. Tytöt valmistautuivat otteluihin ja niin myös kannustusjoukot. Ensimmäisten otteluiden alut olivat molemmille joukkueille ennen kaikkea jännityksen purkamista ja peliin sisään pääsemistä. Pikkuhiljaa pelin edetessä tytöt pääsivät koko ajan paremmin peliin kiinni. Viimeistään ensimmäisten tehtyjen maalien jälkeen riemu repesi ja ottelu alkoi kulkea. Maalien tekeminen toi kaikille uskoa ja rennompaa peliasennetta. Vaikka otteluista ei voittoja saatu ei tämä vaikuttanut liikaa tunnelmaan. Oli saatu tulikaste pelaamiseen tyttöjä vastaan siellä koko kauden ajan olimme kohdanneet pokia korttelisarjassa ja Amppariliigassa.
Toinen ottelu ja uusi alku: turnausjännitys oli saatu purettua ja toiseen otteluun valmistautuminen oli melkein jo rutiinia . Pelaamisessa alkoi näkyä jo rentoutta. Palloa uskallettiin kuljettaa ja jokunen hyvä harhautus ja laukauskin jo nähtiin. Itseluottamuksen kasvaminen näkyi pelaajien olemuksessa pelin edetessä. Kun toinen joukkue pelasi, toinen joukkue kannusti. Kannustus oli järjestävän tahonkin mielestä mahtavaa. Cheerleading piireistä tuttu pyramidi O2 lipulla koristettuna päätyi turnauksen instagram tilille.
Ensimmäisen päivän pelit eivät voittoja vielä tuoneet, mutta kokemusta sitäkin enemmän. Mutta, ehkä pelejä tärkeämpi tapahtuma oli vielä kokematta. Joukkueen matka kohti Särkänniemeä sai alkaa. Häviöt eivät kauaa mieliessä pyörineet, kun ottelu moodi oli käännetty kohti huvittelua. Mutta, kuka sitä jaksaisi härveleissä hurjastella, jos ei loistava huoltotiimi Susannan johdolla olisi taikonut eväitä. Evästauon jälkeen autokunnat suuntasivat kohti Särkänniemeä. Totta kai Suomen sää teki tepposet ja alkoi satamaan juuri ennen huvipuistoon saapumista. Tämä ei menoa haitannut. Olihan sitä varustauduttu sadeasuin ja kumpparein, ainakin melkein kaikki.
Huvipuisto tuli koettua ja jokainen härveli läpi käytyä. Joku saattoi jopa uskaltautua hurjimpiin laitteisiin. Hotellilla meitä oli vastassa seuran D-tyttöjen joukkue mikä olikin mukava asia. Oli kiva vaihtaa turnauskuulumisia ja käydä päivän tapahtumia läpi. Hotelliin asettumisen jälkeen joukkue lähti vielä syömään iltaevästä läheiseen hampurilaisravintolaan. Ruokailun jälkeen matkaväki asettui ja rauhoituttui omiin hotellihuoneisiin. Unta ei tarvinnut kauan odotella, sillä olihan päivä ollut pitkä ja jännitystä täynnä.
Aamupalalla hotellilla oli tarjolla kaikkea herkkua ja evästä. Täytyy tässä vaiheessa sanoa, että palvelu Lapland hotellilla oli aivan mahtava ja ruoka oli kivasti perinteisestä hotelliaamupalasta poikkeavaa. Hyvä puoli edellisen päivän heikommassa menestyksessä oli se, että joukkue sai enemmän aikaa seurusteluun ja ensimmäiseen otteluun ei tarvinnut ihan heti aamusta kiiruhtaa. Joukkue sai rauhassa ajan kanssa valmistautua sunnuntain ja turnauksen viimeiseen otteluun.
Turnauksen kolmansiin otteluihin joukkueet valmistautuivat valmentajien Anskun, Timon ja Karin johdolla. Ennen matseja joukkueesta otettiin yhteiskuva, hienoissa uusissa lämmittelypaidoissa.
Tyttöjen olemus ennen kolmansien matsien aloittamista oli jo paljon rennompi. Pelaaminen ei ollut enää niin jännittynyttä kuin ensimmäisissä peleissä. Mustan joukkueen viimeinen ottelu oli koko ottelu ajan tasainen. Molemmat joukkueet maalasivat tasatahtiin ja vasta viimeisen erän loppu minuuteilla peli ratkesi harmittavasti vastustajalle. Valkoisen joukkueen viimeinen matsi oli samoin erittäin tasainen. Molempien joukkueiden pelatessa puolustuspeliä tarkasti jäivät maalit vähiin, mutta tästäkin ottelusta harmittavasti niukka tappio.
Matka oli opettavainen pelaajille, valmentajille ja taustajoukoille. Kokemusta saatiin runsaasti tulevan kauden aluesarja otteluihin ja pelimatkoihin. Tyttöjen treenimotivaation varmasti turnaus antoi oman lisänsä ja suunnan. Tästä joukkueen on hyvä jatkaa matkaa.
-Kari