Pörriäisten pohjoisen kiertueen tapahtumat ja käänteet nyt kansissa!
C1-poikien Edustusjoukkue O2JKL/MuurY potkaisi viime viikonloppuna käyntiin SM-sarjan pelit tämän kauden osalta, kun joukkue matkasi sarjan pohjoisimpaan matkakohteeseen, Ouluun. Edessä oli kaksi erittäin tasokasta ja kiihkeää kamppailua, kun lauantaina kohtasimme ikäluokan huippujoukkue Oulun Luistinseuran (joka ei viime kaudella hävinnyt peliäkään) sekä vähintään yhtä kovan Merikoski SBT Warriorsin (siis ainoan joukkueen, joka tähän mennessä oli pystynyt OLS:n lyömään).
Tässä raportissa kattavasti tiivistettynä (tai no, jos se on kattava, niin se ei ole kyllä tiivistetty) reissun kohokohdat Monnarilta Nallikarin kautta Edeniin ja Kastellilta takaisin Monnarille. Pyydän etukäteen jo anteeksi tulevia useita kirjoitusvirheitä, en jaksa edelleenkään oikolukea yöllisiä kirjoitelmia.
Reissuilla mukana ja niitä mahdollistamassa tälläkin kaudella joukkueen yhteistyökumppanit: Millpoint Oy, Maansiirto Harry Mäkelä Oy, Betset Yhtiöt, Aj Automation, KAK, Mundus Aer, JR Tools, Minimani sekä Painotalo SIlkkisiipi!
LA 3.10.2020
Bussi starttasi aamulla klo 08:00 Monnarin pihasta kohti pohjoista. Rosteri oli yhdellä (tai oikeastaan kahdella!) Luhangalla kaventunut viime hetkillä, lisäksi kapteenimme Samuel "ettei nyt vaan sattuis mitään" Maja toimi vielä loukkaantumisen jäljiltä huoltopäällikkönä ja seremoniamestarina tällä reissulla. Muuten saatiin kaikki mukaan enempi tai vähempi henkisesti terveinä (rimaa ei koskaan näillä kriteereillä saa liian korkealle asettaa). Hyvissä ajoin kuului jo ekaa kertaa pakollinen "milloin ollaan perillä" ja ei siinä kauaa mennytkään kun oltiin perillä! Siis Viitasaarella; oli kahvitauon paikka. Sai hyvän maisemakuvankin ja kaikkee, niinkun osa IG:stä huomasikin. Matka jatkui rennosti körötellen kohti pohjoisempaa Suomen maata. Lähempänä pelipaikkaa oli myös pelipäivän pastatankkauksen aina. Oli ihan hyvää, ananakset pääs toki yllättämään. Kivannäköinen leikkipaikkakin oli ABC:lla, mut ei menty sinne.
Yhden jälkeen oltiinkin sitten perillä Oulun Nallisportilla. Tämän päivän suositusten mukaisesti käytimme meille teetettyjä kasvomaskeja halliin siirryttäessä (maskit meille tarjosi yhteistyökumppanimme KAK!). Yllätykseksemme hallissa toimi myös netti, ei toiminu edellisen kerran kun tuolla olin käynyt. Paljastin muuten valmiiksi, etten ollut koskaan Nallisportilla peliä voittanut. Alkuun yhteispalaverit, sitten pääsi jokainen viisikko ja lopuksi myös YV pitämään omia höpinöitään. Siitä sitten ulkolämmöille ja kun kenttä vapautui paikallisen huippu-urheiluliigan pelistä, niin päästiin myös pallolämmöille. Sai kauden ekan Nocco- kuvankin omaan IG:seen, karsinnoissa unohtu kokonaan.
OLS - O2JKL/MuurY
LT 7 - 9 (3-1, 3-5, 1-3)
Heti alkuun oli siis edessä haaste sieltä aivan kovimmasta päästä, kun ikäluokan ykkösjoukkueeksikin tituleerattu OLS oli vastassa. Heti avausvaihdossa meinasi käydä kylmät, kun OLS pyöritti palloa miten halusi ja Pyry Lainto kanttasi viivasta ylärimaan. Huhhuh. Pelin alku oli meiltä muutenkin todella kankea ja se kostautui ajassa 2:48, kun Oulun oma kajaanilainen Aatu Koivisto päätti ilmaveivailla 1-0 lukemat taululle. Just. Pikku hiljaa näytti kuitenkin jo hetken, että koneet alkavat tästä lämpenemään ja ajassa 5:58 päästään myös ylivoimalle. No mites se meni? Ekasta menetyksestä OLS:lle rankkari. Pallon taakse Ville Lämsä, mutta meidän maalissa Vili Avikainen erinomaisesti mukana ja ei maalia. Miten jatkui? Ei mennyt kauaakaan, kun taas söhlättiin pallo ja tällä kertaa soi; poikittaisliikkeesät OLS- kapteeni Tuomas Kakko pallo takayläseen ja 2-0. Sellanen YV. Tästä kuitenkin sisuuntuneena eteenpäin ja erän puolivälistä päästiinkin jo lähelle sitä omaa peliä. Samoihin aikoihin näkee päivänvalon myös Pörriäisten avausmaali C1SM:ssä, kun hyökkäysalueella saadaan hyvä riisto, jonka päätteeksi Matias Knuuti tarjoilee oikealle ja pallon puttaa sisään uransa ensimmäisessä SM-sarjan ottelussa uusin tulokkaamme Ville Pasanen! Muutenkin loppuerä oli meiltä jo oikein kelvollista peliä, harmittavasti vaan yksi paineistus epäonnistuu ja vastaiskusta Niklas Mattila pääsee siojoittamaan 3-1 taukolukemat taululle. Erän loppuun saadaan vielä YV, jota lähdetään jatkamaan myös toiseen erään.
YV ei kuitenkaan tuota tulosta, ja mitäs sen jälkeen käykään; epäoonekas pallonmenetys ja vielä epäonnekkaampi mailan putoaminen, OLS:lle 3vs1 hyökkäys ja epäonnisuuden kliimaksina oman mailamme kautta pallo maaliviivan yli ja 4-1 taululle. Sitten käynnistyykin erässä varsin kummallinen jakso, josta ei tapahtumia ja käänteitä puutu. Ensin meiltä hyökkäyspelaaminen suoraan oppikirjasta OLS:n karvauksen läpi ja Nuutti Leskinen pääsee vasenta laitaa vauhtiin. Ilmeisesti syötöksi tarkoitettu suorite maalille painuu kuitenkin nollakulmasta ohi OLS- vahti Matti Karvoen ja peli kaventuu ajassa 22:14. Riemua kestää alle minuutin, kun Kajaanin Kotilainen aja Koivisto pääsee kolmen pelaajan läpi lasettelemaan keskelle ykkössektorille ja pamauttamaan alakulmaan 5-2. Ajassa 24:03 kellot pysähtyvät pitkäksi aikaa. Väinö Heikkilälle on tulossa kakkonen ja hän astelee jäähypenkkiä kohden. Isäntien Mattilan kanssa veljelliset sanailut ja shoulderpumpit ja molemmille 2+10 lisää tauluun, molemmat myös heti sarjan jäähypörssin kärkipaikoille. Tätä farssia eivät tuomarit saaneet ihan hetkessä seliteltyä, joten siinä sitten hyvä tovi odoteltiin. Lopulta jatkettiin 4vs4 pelinä pari minuuttia. Tämän aikana syntyy myös 5-3 kavennus, kun Jami Markkanen kiertää maalia ja yrittää heittää palloa luukulle, pistäen sen kuitenkin jostakin maaliin (en tiedä edelleenkään että mistä). OLS:n YV pelataan tasavajaan jälkeen erinomaisesti pois ja erän puolivälissä jännitys tiivistyy, kun Jami rynnii voimalla ja tahdolla maalille, siirtää pallon Aatu Knuutille ja kentän nuorimmainen tällää 5-4 kavennuksen! Tasan kolme minuuttia myöhemmin ajassa 32:31 nähdään sitten meidän tasoitus, kun Marius Niemelä ja Eeli Mättö pelaavat OLS- viisikon aivan solmuun, jonka päätteeksi Eeli tarjoilee pitkän poikkarin takatolpille ja Marrelta avauserän tuhlailujen jälkeen komea viimeistely. Erän lopussa OLS saa hämmentävästä tilanteesta YV:n ja vaikka se saadaankin puolustettua jo hetkellisesti hyvin pois, tulee kolmannella yrittämällä jo polvipeitolla olevan neikkomme läpi poikkari vasemmalle, josta Tuomas Kakolta erinomainen viimeistely ja OLS johtoon. Puolitoista minuuttia ennen erän loppua kuitenkin myös OLS saa jäähyn ja nyt se YV puree; Marrelta kirurgin silmällä tarjoilu luukulle ja Aatu lykkää tärkeän tasoituksen ennen taukoa. Erän aivan viime hetkillä Heikkilä-Mattila duo taas asialla, ja tällä kertaa vain keltapaita boxiin ja Pörriäisten YV jatkuu päätöserään. Olipahan erä! Kopissa painotettiin nyt sitä jokaisen omaa pääkoppaa; peli oli todella hyvin käpälissä, nuyt sen ei saanut antaa lipsua!
Päätöserää keretään pelata kahdeksan sekuntia, kun OLS- verkko helähtää, tällä kertaa Aatu tarjoilee ja Marre iskee, Pörriäiset näin shokeeraavasti ensimmäistä kertaa johtoon! Ja lisää on tulossa, kun isäntien Lainto jäähylle vajaat kolme minuuttia myöhemmin (tätä ennen toki saatiin myös itse jäähy, joka oli juuri päättymässä); tällä kertaa YV kerkiää pyöriä vajaan minuutin ja arvatkaa mitä käy; Marre tarjoilee ja Aatulle hattutemppu täyteen! Nyt alkoi jo vähän itse kullakin lämpö nousta, mitä siellä Nallisportilla oli oikein tapahtumassa? Noh, pitkä aika oli vielä edessä ennen summeria. Tässä vaiheessa kuitenkin Pörriäisten pelaamisessa ei ollut aistittavissa minkäänlaista lipsumista, sillä otteet kentällä olivat varmoja, mutta rauhallisia, kun taas isännät alkoivat pikkuhiljaa pistää juoksuvaihetta silmään. Ajassa 48:31 nähdään todella komea soolo, kun ensin Valtteri Raulo imee itseensä pari OLS:n pelaajaa, ja siirtää pallon oikealle Veeti Niemiselle. Veetillä edessä tyhjä kaista ja tässä vaiheessa oli vain yksi skenaario tulossa; pallovarma purjehtiminen kentän läpi, pikku kaarto vasemmalle, kantti pohjaan ja Veetin alanurkkapommilla Pörriäisten johto lukemiin 6-9. Päätöskympillä jännitti aavistuksen, niin hirveästi en siitä muista. Mutta oltiin siinäkin kyllä todella hyviä! OLS:n kiri saatiin tyrehdytettyä todella hyvin ja ajassa 55:03 saadaan myös ottelun viimeinen YV. Siitä ei maalia tule, mutta kellossakin on enää alle kolmonen jäljellä, ja jokainen tiesi, että nyt oli vielä taisteltava! OLS hakee kavennuksia ilman maalivahti, mutta vedoista tuntuu puuttuvan kovin terä, loput taas saadaan peitettyä todella hyvin. Vielä kuitenkin kerran helähtää, ajassa 58:40 Tuomas Kakko täydentää hattutemppunsa aivan unelmavedolla etukulmaan. Viimeinen minuutti puolustetaan kuitenkin todella uhrautuvasti ja summerin soitua saadaan hetki tuuletella voitto, johon ainakaan Pääkallossa ei moni uskonut!
Pienet suuret miehet Aatu Knuuti & Marius Niemelä johtivat tänään pisteissä Pörriäisten "Miracle on Nallisportia", ja maalissa Vili Avikaiselta aivan uskomattomia seivejä 19 kappaletta, lisäksi se torjuttu rankkari avauserässä! Kokonaisuudessaan koko rosterilta äärettömän kova esitys kahteen suuntaan pelaamisesta, nämä kolme pistettä maistuivat varmasti jokaiselle!
16 maalia ja 44 jäähyminuuttia, ei ehkä se perinteisin sarja-avaus, mutta oli se sitäkin upeampi peli. Harvoin näkee playoff- sählyä vielä lokakuussa, mutta tämä oli jo aika lähellä sitä :D
Pelin jälkeen hyvissä voitontunnelmissa vielä suihkuttelut, vilkutukset Nallisportille, kamat bussiin ja syömään. Oli hyvää. Pizzaa ja kaikkee. Mysteeriksi jäi, miksi osa söi nachoja ilman salsaa. Eeliä jäi harmittamaan, ettei päässyt melko upealta näyttäneeseen jälkiruokapöytään käsiksi, koska linjauksemme mukaan lokakuussa ei jäätelöä voi syödä (tyyliin yhteinen linjaus). Kaupasta vielä eväät kainaloon ja kohti nukkumapaikkana toiminutta Edeniä. Osa lähti fribaamaan vielä, osa Nallikarin rannoille snäppäilemään muiduille. Valmennus sai ottaa huoneessa rennosti, kunnes osa pelaajista tunkeutui syömään meidän karkit. Kaikki selvisi vielä iltapalalle, ja lopulta myös hiljaisuuden aikoihin omiin huoneisiinsa. Jollakin tais olla kattotuulettimessa jotain ylimäärästä roikkumassa, mutta fiksut pojat siitäkin selvisivät. Lopulta kaikki taisi myös nukahtaa. Alla kuvituskuvana maisemaväläys hotellin pihasta; käykäähän muutkin pohjoisessa matkailulla!
SU 4.10.2020
Aamulla pikku aamujumppailut ensin ja siitä ravitsevalle aamupalalle. Oli hyvä! Sen jälkeen kamat mukaan huoneesta, kiitokset hotellin henkilökunnalle ja bussin nokka kohti Kastellin monitoimitaloa. Oli muuten hieno kompleksi. En sano enää ees, että "oispa Jyväskylässäkin" sillä olen toivosta luopunut. Alkuun taas yhteinen palaveri, kentällispähkäilyt ja lämmöille. Hallissa soi erittäin nostalginen soittolista muutamalla uudella twistillä, ja erittäin korkeilla desibeleillä, mutta jyväskyläläisen korvaan särähti eniten Gettomasan ja Mouhouksen puuttuminen (tämä asia korjaantui toisella erätauolla, DJ:lle kiitos! Myös LeBa lupasi Kontiolahdella nämä mukaan). Sitten olikin aika vielä viikonlopun toiselle pelille;
Merikoski SBT Warriors - O2JKL/MuurY
LT 6 - 7 JA. (2-2, 2-2, 2-2, 0-1)
Viikonlopun toisesta väännöstä oli luvassa myös varmasti todella kova, edellisenä päivänä Warriors oli kuitenkin kurittanut Happeeta peräti 11 maalilla. Hieman meillä näkyi eilinen kova peli pohkeissa, ja ei tästä aivan samanlaista tahtopeliä tullut, mutta hyvä sählypeli kuitenkin. Oikeastaan koko avauserä oltiin pallollisesti vallankahvassa kiinni, mutta viimeistely takkusi reippaasti, lisäksi vähän turhaan puskettiin ahtaasiin paikkoihin, joista Koski pääsi vaarallisesti kääntämään. Avausmaali näkee päivänvalon vasta ajassa 17:23, kun juurikin vastahyökkäyksestä isäntien Joonas Kivistö pääsee sijoittamaan pallon Valtteri Huismanin alta maaliin. Erän loppuun nähdään tähän kahteen ja puoleen minuuttiin silti yhteensä neljä maalia, kun ensin 18:23 omasta vastaiskustamme Elmeri Tiilikainen tarjoilee maalille ja siellä on ihan Kärppänä Matias Rautio, jolle näin maalihanat auki tämänkin kauden osalta (taisi viime kaudellakin eka maali tulla pohjoisessa!). Vain puoli minuuttia tästä ja Kosken hyökkäyksen alla ollaan täysin löysänä; Jesse Virkkala pääsee kolmesta pelaajasta läpi ja ohi ja ali, ja tarjoilee takatolpille, josta Jooel Hannuksela siirtää isännät johtoon. Erän loppuun saadaan kuitenkin vielä YV ja kuusi sekuntia ennen summeria Makku löytää viivasta lähtevällä pitkällä syötöllään takikselta Marren ja siitä lukemat 2-2 ennen erätaukoa!
Toisessa erässä sama kaava jatkuu; pallolle päästään me edelleen enmpi, mutta välillä sitä söhlätään vähän turhaan ja Koski pääsee kääntämään, lisäksi karvauksessa meinataan olla vähän passiivisia. Vauhtia kentällä on edelleen paljon, mutta ihan hirveästi ei tapahtumia kyllä ole. Ajassa 26:35 Pörriäiset siirtyy ensi kertaa johtoon, maali merkataan omaksi maaliksi, kun se luukelle saadaan pelattua, mutta jostakin se verkkoon pomppaa. Erän puolivälissä meille tulee pitkä vaihto alle ja joudutaan kyykkimään liikaa, ja tämän johdosta Kivistö saa lutua vasemmalle itselleen tilaa, josta hän ei erehdy, vaan painaa aivan kammottavan laukauksen takayläseen. Vajaa neljä minuuttia ennen taukoa osuu myös meidän ykkönen jokusen tuhlatun tontin jälkeen, kun Väinö tarjoilee ja Juuso Hyvärinen pääsee kuin pääseekin lopulta iskemään sen SM-uran avausmaalinsa! Jos me iskettiin viime erän lopussa, niin nyt rankovat sitten isännät, kun Juho Laakso katsoo viivassa, että alanurkassa olisi tilaa ja sinne myös hän vetonsa ujuttaa; näin päätöserään tasalukemista 4-4.
Vieläkään eoi hirveästi vaihtelua tapahtumiin kentällä tule, vaan sama kaava jatkuu, myös numeroissa. Ajassa 47:30 Aatu siirtää meidät hyvin pelatulla reboundilla johtoo, nelisen minuuttia myöhemmin Tuukka Jäärni tasoittaa upealla vedolla keskustasta, kun pitkän vaihdon päätteeksi viisikkomme hieman nuokkuu.52:40 digitaaleissa ja jälleen Pörriäiset johtoon, tällä kertaa ykköseltä loistava paineistus ja maalin eteen lipuneen pallon napauttaa terävästi sisään Raulo! Kolmessa pisteessäkin oltiin kiinni pitkään ja Kosken lopukiriä kestettiin hyvin, mutta aivan ei tällä kertaa ollut onnikaan myöten; ensin Kosken päädyssä hyvä vastaisku, josta palloa ei kuitenkaan verkkoon saada, vastaiskun vastaisku ja Kivistön jalansijoilta vasemmalta unelmavedon yläseen niittaa tällä kertaa Ville Havana, kun kello näyttää 57:43. Näin tämäkin erä menee lopulta 2-2, varsinainen peliaika 6-6 ja jatkoaika on edessä. Päätöserässä saatiin myös pelin ainut AV, joka kuitenkin kestettiin; hieman siinäkin keskusteltiin, ja myönnän rehellisesti että omat argumenttini olivat selkeästi tuomari Karo Kuussaaren väittämiä parempia :)
Jatkoajalla molemmilla kerkeää paikkansa olemaan heti alussa, mutta piste tälle kamppailulle ja kaksi pistettä Pörriäisille lyödään ajassa 62:24; Raulo ja Jami pysäyttävät Kosken hyökkäyksen keskialueelle, Jami pääsee vapaasti haastamaan keskelle, tarjoilee Aatulle oikealle ja Aatu iskee viikonlopun viidennellään vieraille komean taisteluvoiton!
Aivan tosiaan edellispäivän parasta ei saatu suununtaille mukaan, mutta kuitenkin loistava osoitus selkärangasta ja ansaitut kaksi pistettä tästä pelistä, myös isännille iso käsi loistavasta pelistä! Aatulle tosiaan pari maalia, Raulolle 1+1 ja ykkösen laituriparille Heikkilä-Hyvärinen myös iso plussa tästä pelistä, kuten myös pelin jälkeen palkitulle Nuutille upeasta kahteen suuntaan pelaamisesta! Vakulta myös erinomainen peli maalissa ja Vilin tapaan 19 torjuntaa tilille viikonlopulta.
Alla vielä havainnollistavana kuvana Väinön lauantaina lausuma ajatelma, johon tiivistyy isosti tämänkin kauden teemamme:
Näin paketoitiin viikonloppu erittäin onnistuneesti kahdella voitolla ja 5/6 sarjapisteellä! Sunnuntailta oli toki enempikin tarjolla, mutta rankka viikonloppu verottaa aina osansa ja siihen nähden, miten kova peli oli lauantailta jo alla, niin sunnuntain esityskin oli meiltä erinomainen. Onnistumisia tuli laajalla rintamalla, ja koko rosteri oli pelillä myös molempien päivien kamppailuissa, unohtamatta veskareidemme nappisuorituksia molemmissa peleissä!
Pelin jälkeen Samba raikasi kopissa, kun Pörriäiset suihkuttelivat vielä itsensä reissunraikkaiksi ja pikkuhiljaa oli aika hyvästellä Oulu ainakin runkosarjan osalta tällä kaudella. Seuraavaksi ABC:lla vielä lopputankkaus, oli taas hyvä ruoka. Ostin Arnoldsin donitsin muuten mukaan, oli kans hyvää. Vielä oli edessä noin nelituntinen paluu kohti Keski-Suomea, mutta eipä se enää tässä vaiheessa paljoa painanut. Striimiltä katsottiin vielä Happeen taistelua OLS:ia vastaan ja bussissa pojat pelailivat jotain hölmön näköistä kännykkäpeliä, joka nostatti tunteita myös useaan otteeseen.
Nelituntinen hurahti kuin siivillä ja Viitasaaren kautta löydettiin iltakasilta takaisin Monnarin tutuille huudeille. Reissu oli päätöksessään ja uusi työ- ja/tai kouluviikko häämöttikin enää vain yöunien päässä. Jee.
Näin saatiin tämäkin kirjoitelma loppuun. Kiitokset kaikille lukijoille! Jos et tykännyt, niin ei oikeastaan kiinnosta. Palataan taas ensi kerralla.
09.10.2020