Asetelmat kauden päätösturnaukseen olivat jännittävät, sillä miesten kakkosjoukkueen lisäksi muista joukkueista karkumatkalle oli lähtenyt SC Luppo. Päivän päätteeksi toinen joukkueista juhlisi suoraa nousua nelosdivariin ja toisen osa on karsia paikastaan auringossa tulevana lauantaina. Paljoa tasaisemmin eivät joukkueet olisi voineet kärkipaikkaa jakaa, sillä pisteiden lisäksi keskinäiset ottelut ja maaliero oli myöskin tasan, amppareilla oli pieni etu sillä oranssipaidat olivat nakuttaneet muutaman maalin enemmän tehtyjen maalien sarakkeeseen.
Skoutit oli lähetetty paikalle kun Luppo avasi pelipäivänsä aamulla Vesangan Vesaa vastaan. Kärkijoukkueita kiusannut Vesa onnistui ensimmäisen erän ajan pitämään lukemat tasaisina, sen jälkeen Luppo meni menojaan ja nakutti loppulukemat 9-1 taululle. Tämän myötä Lupon maaliero suhteessa amppareihin oli +8, ja sitä lähdettiin kuromaan kiinni ensimmäisessä ottelussa FCCP:tä vastaan.
Miehet II - FCCP
Ottelun alusta asti oli selvää kummalla on ottelussa isompi panos. Ensimmäisestä vaihdosta lähtien ampparit myllyttivät peliä FCCP:n päädyssä eikä konsonanttihirviön pelaajat meinanneet päästä pallon kanssa yli puolen kentän. Ajassa 4:20 Sampsa Huoponen sytytti amppareiden kannattajaryhmän villiin juhlintaan naulaamalla pelin avausmaalin Eero Ryypön esityöstä. Katsomoon pakkautuneille Lupon pelaajille taas tuli aihetta avata äänijänteitään n. kahdeksan minuuttia myöhemmin, kun Ryyppö komennettiin rangaistajan aitioon mailan painamisesta. Alivoimanelikko onnistui kuitenkin häiritsemään FCCP:n ylivoimaa tarpeeksi, ja maalilla Jani Huotari hoiti loput. Ensimmäinen erä päättyi O2:n johtaessa 1-0.
Toiseen erään pelisuunnitelma pysyi ennallaan ja tarkoitus oli jatkaa myllytystä vastustajan päädyssä. Takaseinän sijaan laukaukset vain tulisi kohdistaa maalipuiden sisustaa kohti. Erä alkoikin lupaavasti kun Miika Asikainen avasi laitaa pitkin pelin päätyyn, Joonas Heinänen lähti välittömästi kanttaamaan keskustaa kohti ja ns. pitkän kantin jälkeen räväytti pallon takakulmaan. Tämän jälkeen pelikello ehti edetä vain kuusi sekuntia, kun Arttu Isopahkala oli aloittanut pelin suoraan eteenpäin. Juha Väisänen ajoi pallon kanssa maalille ja nosti rystyltä pallon maalivahdin ohi, takatolpilla Arttu karaisi roskat sisään ja kuin taikaiskusta peli oli jo 3-0. Kun kellossa oli noin 21 minuuttia, pääsi FCCP:n Petri Paukaman fyysinen preesens kuitenkin säikäyttämään ampparipuolustusta niin pahasti että taikuri Paukama sai pallon käytännössä ilmaiseksi kun O2 miehistöllä oli vielä vaihto kesken. Maalin edustalta löytyi kapteeni Karl Kojander joka sivalsi kavennuksen lukemiin 3-1. Tästä säikähtämättä oranssipaidat saivat vielä pöllytettyä maaliverkkoja toisessa erässä: ensin Janne Heikkinen Joonas Kemiläisen syötöstä, heti perään Sampsa Huoponen iski patentoidun rystysmashin yläpesään pakkiparinsa Roope Vaarakallion passista, ja vielä Joonas Heinänen sooloili yhden häkin. Erä päättyi turvallisessa 6-1 johdossa.
Kolmas erä sujui samaan tyyliin kuin edellisetkin. Ampparipaitojen myllyttäessä päästiin jopa hetkellisesti kokeilemaan 5-3 ylivoimapelin toimivuutta. Todettiin että toimivuutta ei löytynyt, ja ensimmäisen jäähyn päättyessä pääsi Petri Paukama suoraan jäähyaitiosta spurttaamaan läpi. Maalivahti Tommi Kilpiön pitkästä avauksesta Petri huitaisi pallon suoraan takayläpesään kaventaen lukemiksi 6-2. Myöskään viidellä neljää vastaan ei ylivoimamaalia syntynyt, ja pientä turhautumista alkoi jo olemaan ilmassa kun tiedossa oli että Luppo oli tehnyt kahdeksan maalia eroa hetkeä aiemmin. Ottelu eteni loppua kohti ilman lisäosumia, kunnes minuutti ennen loppua Esko Väisänen laukoi amppareiden seitsemännen. Vielä ottelun viimeisellä sekunnilla sai Joonas Kemiläinen heitettyä pomppupallon maalin edustalle josta Heikkisellä oli sauma lyödä yksi lisää, mutta pallon lentäessä kohti kattorakenteita soi päätössummeri ja peli päättyi viiden maalin erolla lukemiin 7-2.
Ennen kauden viimeistä peliä Pommak X vastaan oli Lupolla edessä heidän viimeinen ottelunsa Fiilistä vastaan. Pommak X oli onnistunut saalistamaan kaudella vain yhden voiton ja maaliero oli lähes sata maalia pakkasella, kun taas Fiilis oli keikkunut kärkikahinoissa mukana aivan viimeisiin turnauksiin asti. Tiedossa siis oli että vaikka Luppo onnistui parantamaan maalieroaan kolmella maalilla enemmän O2 miehistöön nähden, oli toinen ottelu ennakkoon huomattavasti helpompi amppareille.
Fiilis pelasi ottelunsa väkevästi ja johti ottelua parhaimmillaan kahdella maalilla, kolmanteen eräänkin taidettiin vielä lähteä Fiiliksen johtoasemasta. Viimeisessä erässä kuitenkin Luppo alkoi takomaan, ja Fiiliksellä istui pahimmillaan kolme miestä samanaikaisesti jäähyboksissa. Loppulukemat Lupolle 7-4, joka tarkoitti sitä että Pommak X piti pystyä kaatamaan vähintään kuuden maalin erolla.
Pommak X - Miehet II
Kevätauringosta intoa puhkuva ampparimiehistö lähti kauden päätöspeliin energisesti, ja vaarassa oli että lataus menee jopa yli. Sen verran oli kuitenkin luottoa omaan tekemiseen, että kauden päättäjäiset oli buukattu jo samalle illalle päätösturnauksen kanssa. Ottelu sai kuitenkin katastrofaalisen alun, kun kolmen minuutin kohdalla Pommakin Janne Nummi neppasi vapaalyönnistä pomppupallon maalille ja Timo Salonen sai ohjattua sen suoraan yläpesään jättäen Jarno Juntusen maalilla täysin vailla mahdollisuksia. Takaisku saatiin kuitenkin kuitattua nopeasti, kun Juha Väisänen survoi maalinedustalta pallon sisään Arttu Isopahkalan esityöstä. O2 pyöritti peliä väkevästi vastustajan päädyssä, mutta kun seitsemän minuuttia oli pelattu pääsi Pommak vastahyökkäykseen, Konsta Kallio jakoi pallon takamiehelle josta Janne Nummi kuritti jälleen ja siirsi lukemiksi 2-1. Mielessä kävi jo että täytyykö nousujuhliin varatut kuohujuomat käydä sittenkin lahjoittamassa Lupon joukkueenjohdolle, mutta peli oli vasta alussa ja aikaa paukuttaa maaleja oli runsaasti.
Jos joskus on puhuttu että peli oli vain yhtä päätyä, niin tämä peli oli todellakin sitä. Palloa pyöriteltiin Pommakin päädyssä, mutta amppareiden perisynti eli vaarallisille tekopaikoille meneminen oli osoittautua jälleen kompastuskiveksi. Selvää oli kuitenkin että jos sama mylly jatkuu läpi pelin, tulee maaleja väistämättäkin. Palloa toimiteltiin maalille tämän tästä, vähän väliä saatiin poikittaissyötöllä mies vapaaseen tekopaikkaan mutta tätä seurannut laukaus ei kuitenkaan ollut tarpeeksi laadukas mennäkseen maaliin saakka. 9:26 oli pelattu kun Arttu Isopahkala kuitenkin sai survottua tärkeän tasoitusmaalin, ja vielä seitsemän sekuntia ennen erän loppua Eero Ryyppö tarjoili avopaikan Heikkiselle maalin eteen josta pallo löysi tiensä takayläpörsään. Niukasta johtoasemasta 2-3 lähdettiin ottelun toiseen erään.
Toisessa erässä ampparimyllytys jatkui ja Eero Ryyppö sai kalasteltua Pommakille rangaistuksen. Tällä kertaa ylivoima käytettiin hyödyksi, ja Kalle Mannisen tarjoilusta pääsi Joonas Heinänen iskemään ampparit 1-4 johtoon. Tämän jälkeen mentiin ilman maaleja lähes kymmenen minuuttia ennenkuin ampparit iskivät kahden minuutin sisällä kolmesti. Ensin Roope Vaarakallion laukaus kimposi onnekkaasti Ryypön rintalihaksista verkkoon, tämän jälkeen Joonas Heinänen naulasi päivän neljännen täysosumansa Esko Väisäsen syötöstä ja lopuksi Santeri "ei kautta ilman maalia" Niemi räväytti ns. jäätävän kanttilaukauksen puolesta kentästä suoraan takaylänurkkaan. Kolmanteen erään lähdettiin lukemista 2-7.
Vaikka kokoajan pitäisi keskittyä vain omaan tekemiseen, vaihtopenkillä kyllä laskeskeltiin maalieroja ja pohdittiin montako hönnää vielä täytyisi heittää. Arveltiin että kuuden maalin ero olisi riittävä, mutta laskuvirheiden mahdollisuus oli olemassa joten päätettiin että seitsemän maalin erolla pitäisi homma vähintään hoitaa.
Ero saatiin iskettyä kuuteen heti kolmannen erän aluksi. Vain 21 sekuntia ehti pelikello juosta, kun Miika Asikainen siirti pallon päätyyn Ryypölle joka luikerteli maalin takaa tekopaikoille ja sivalsi lukemiksi 2-8. Tämän jälkeen Pommakin siirretyn rangaistuksen aikana Juha Väisänen palloa suojatessaan käytti liian ronskeja otteita, tuloksena molemmille joukkueille kahden minuutin rangaistukset. Tasavajaalla Janne Heikkinen sai iskettyä pomppupallon rystyltä sisään ja ero Pommakkiin kasvoi nyt siihen vaadittuun seitsemään maaliin. Jäähyboksissa istuva Väisäsen Juha kuitenkin totesi että ei tämä vielä ole ohi: kun molempien kaksiminuuttiset päättyivät, ryntäsi Juha suoraan kentälle ja lähti samointein uudelle istunnolle mailaan lyömisen takia.
Pommak ei ylivoiman hyödyntämiseen montaa sekuntia tarvinnut, sillä peliä jatkettiin lähivaparilla amppareiden puolustuspäädystä. Pieni siirto ja peittämään rynnännyt pelaaja ei saanut laukausta blokattua, joten Matti Väisänen (liekkö sukua meidän Juhalle?) sai kavennettua lukemiksi 3-9 tarkalla ranteella ylänurkkaan. Maalin jälkeen ampparit lähtivät pelaamaan varman päälle, enää ei haluttu antaa pienintäkään mahdollisuutta Pommakille päästä vastahyökkäyksiin. Peli pyöri Pommakin päädyssä tuttuun tapaan ja Ryypön kynäillessä Pommakin puolustajia joutui vastustaja jälleen rikkomaan ja Ampparit pääsivät ylivoimalle. Esko Väisänen käytti ylivoiman hyödykseen ja läväytti tutuksi tulleen kanttiranteensa pienestä kulmasta etuyläpörsään. Täten lukemiksi 3-10 ja kellossa 43:09. Viimeiset kaksi minuuttia palloa suojattiin Pommakin hyökkäysalueella ja johtoasemaa pyrittiin turvaamaan. Vielä viimeisillä sekunneilla tuli pieni paniikinpoikanen omaan päätyyn, mutta summerin soidessa oli juhlat valmiita alkamaan ja ampparikevät huipentui miesten kakkosjoukkueen osalta nousujuhliin!
Tässä vaihessa lienee paikallaan jo kiittää kaikkia kauden aikana toiminnassa mukana olleita: pelaajia, toimihenkilöitä, treeneissä pyörineitä, vastustajia, harjoitusvastustajia, toimitsijoita ja erityisesti kannattajia. Jälleen päätösturnauksessa nuoren miehen rumpu soi, eikä se hiljentynyt vaikka lukumääräisesti meinasikin jäähä katsomon puolella alakynteen. Hattu nousee!
Tsemppiä myöskin Lupolle karsintaturnaukseen. Kuluneella kaudella keskinäiset ottelut olivat tasaisia ja tunnerikkaita vääntöjä, hoitakaahan homma kotiin niin päästään jatkamaan näitä kamppailuja myöskin tulevalla kaudella.
Päätöspäivän pörssit:
Joonas Heinänen 4+1
Janne Heikkinen 4+0
Sampsa Huoponen 2+1
Arttu Isopahkala 2+1
Esko Väisänen 2+1
Eero Ryyppö 1+2
Juha Väisänen 1+1
Santeri Niemi 1+1
Roope Vaarakallio 0+2
Miika Asikainen 0+2
Joonas Kemiläinen 0+1
Kalle Manninen 0+1
Poksit:
Eero Ryyppö 2min
Juha Väisänen 4min