N1: Lohkon porukat poikki ja pinoon

Arviot perustuu täysin keskinäisiin peleihin, joten paha sanoa jos on loistettu muissa peleissä. Vaikea myöskään verrata joukkueita toiseen lohkoon, pelitapojen ollessa varsin erilaisia (länsi selvästi passiivisempaa peliä). Kovempihan tämä lohko kuitenkin oli, koska me olimme siinä :)

PaPas: Hajuton, väritön ja mauton. Jaloissa joka pelissä, mutta kiitos "loistavan" viimeistelymme Kajaanissa, sai yhden voiton tililleen kolmesta kohtaamisesta. Äärimmäisen tasainen nippu, jonka vahvuus taisi olla voittamisen kulttuurissa. Muiden käynnistellessä koneitaan kiskaisi jo tavoittamattoman etumatkan ja sillä liigakarsintoihin. Muita edellä erikoistilanteissa, mutta jotain jäi silti uupumaan. Petyin.

Crackers: Ainoa sakki, joka paransi koko kauden. Ekan kohtaamisen jälkeen en pitänyt minään ja viimeisen ottelun jälkeen olin valmis lähettämään liigaan. Halu kehittyä paistaa ja jo nuorella iällä todella kypsää tekemistä. Vielä kun lopettavat selittelyt ja opettelevat lähtemään peleihin suosikkina:)

ÅIF: Vauhtia enemmän kuin järkeä ja taso heitteli kaudella ja otteluiden sisällä liikaa. En ihmettele kun katsoo joukkueen ikärakennetta. Potentiaalia vaikka mihin ja ensi vuonna taas kunnon piikki lihassa. Pelitapa meille harvinaisen vittumainen (juoksee perkeleet) ja pallon kanssa itseluottamusta piisaa. Ongelmat pallottomassa pelissä, mutta heillä on aikaa.

Hatsina: Vaikeita ihmisiä (liian samanlaisia kuin ite?). Lohkon kovin hyökkäyskalusto, jonka kanssa koko ajan liemessä. Hiukka leveämpi materiaali pakissa ja voittava veska, niin olis ollut karsimassa liigaan. Nyt omissa soi vaan liian helposti (ei tosin meidän osumatarkkuudella). Ei katoa mihinkään ja riesana myös ensi vuonna.

Welhot: Kunnioitettavat pinnat lähtökohtiin nähden. Myöhäinen lähtö ja heikoin materiaali, mutta silti niin lähellä. Lohkon kovin tahtotaso ja loistava veska, teki touhun meille todella vaikeaksi. Sääli tämä sarjajärjestelmä, mutta Kallaveden koulu ja tuomarit sielläpäin järkyttäviä, joten ainoa oikea lopputulema.

HU-46: Heillä loppu usko siinä kohtaa kautta, missä me vasta alettiin uskoa. Taitava ja jaksava nippu, mutta asenne nollissa. Maalivahtiongelma ilmeinen, mutta veskan auttamisen sijaan, nostetaan kädet pystyyn ja kattellaan mitä tapahtuu. Molaria aika turha syytellä, kun vastustaja päästetään jatkuvasti vapaasti kävelemään tonteille. Kuuluu kakkoseen.

Edit. HU heräsikin kauteen viimeisessä ottelussa. Edellä kuulutettua joukkueelle pelaamista vihdoinkin yllinkyllin. Tohon malliin töitä jo alussa ja meidän sijoitukset olis toistepäin.

Myö: Josko joku vastustaja tai vaikka katsoja kirjoittaisi mielipiteensä.

Vihapuhelut valmennuksen suuntaan.