Ampparipoikien 1-divarikausi on alkanut melkoisella nousukiidolla. Syksyn aikana on pelattu 8
sarjaottelua ja niistä on saldona 7 voittoa ja yksi tasapeli. Tappio on vielä toistaiseksi tuntematon käsite
näille ampparipojille A-poikien 1-divisioonassa.
Tällä saldolla Ampparit johtavat omaa lohkoansa kolmen pisteen etumatkalla ennen sarjakakkosta ja
kovinta kilpakumppaniaan Nokia KrP:ta. Nämä kaksi joukkuetta lienevät ne jotka taistelevat keväällä
tämän lohkon voitosta ja sitä kautta myös jatkopaikasta divarin loppusarjaan. Unohtaa ei toki sovi Vaasan
ylpeyttä SB Vaasaakaan, joka vaanii iskuetäisyydellä heti 2 pisteen päässä KrP:n takana. Myös
vaasalaiset omaavat laadukkaan pelaajiston ja mahdollisuudet sarjavoittoon on vielä heilläkin.
Divarinloppusarjan paras joukkue nousee nuorten SM-sarjaan ja kakkonen pääsee karsimaan paikasta SM-sarjaan. Panokset on siis melko kovat. Runkosarjaa on pelaamatta vielä 8 ottelua.
Toista toimintakauttaan elävä O2-Jyväskylä A-poikien joukkue on ottanut huimia harppauksia
eteenpäin kuluneen puolentoista vuoden aikana. Aluesarjalaisesta on kasvanut kansallisen tason
laatujoukkue. Miten tämä kaikki on tapahtunut ja mitä oikein on tapahtunut? Päätimme ottaa asiasta
selvää ja kutsuimme joukkueen kapteeniston ja valmennuksen selventämään asiaa. Seuraavassa
kapteeniston (Roope Pohjola, Kimmo Heino, Justus Hirvonen ja Eemil Holma) sekä valmennuksen (Juha Hirvonen, Arttu Savolainen ja Sakke Närhi) mietteitä asiaan liittyen.
Toimitus: ”Joukkue jyrää sarjakärjessä, mitä teillä siellä joukkueessa oikein tapahtuu?”
Roope Pohjola: ”Täällä tapahtuu oikeita ja hyviä asioita! Joukkueemme on tasainen, pelaajia voidaan
peluuttaa väsymyksen ja päivän kunnon mukaan, kaikki hoitaa oman osuutensa kentällä. Valmennus on
teroittanut, että pelin tulee kehittyä koko ajan ja mielestäni menemmekin koko ajan eteenpäin sekä
yksilöinä että joukkueena. Kehitys kumpuaa viikottaisesta tekemisestä, eikä ole vain jokin peleissä
tapahtuva ihme. Joillakin vastustajilla on tuoda silloin tällöin peleihin ns. tähtistatuksen omaavia
pelaajia, mutta meidän laajan ja laadukkaan tasaisuuden avulla olemme saaneet nuokin starat
pimentoon. Joukkueessa vallitsee loistava yhteishenki ja sellainen meininki, joka takaa sen että jokaiseen
treeniin on aina kiva tulla – kuullostaa kliseeltä, mutta se on fakta.”
Kimmo Heino: ”Joukkueemme on täynnä laadukkaita ja lahjakkaita pelaajia, jotka harjoittelevat
ahkerasti yhteisiä tavoitteita kohti. Syksyn aikana ollaan voittojen myötä saatu roppakaupalla
itseluottamusta omaan tekemiseen ja pelitapaamme."
Justus Hirvonen: ”Hommia on paiskittu todella laadukkaasti ja tavoitteellisesti illasta toiseen jo pitkän
aikaa. Joukkueessamme on todella paljon taitoa ja erinomainen meininki päällä. Menestys ei ole ollut
mikään erityinen yllätys joukkueen sisällä, mutta ulkopuolisille se on voinut sitä ollakin. Kaikki pelaajat
ovat vahvasti sitoutuneita joukkueen toimintaan ja keväällä asetettuiin yhteisiin tavoitteisiin.”
Eemil Holma: ”Joukkueemme on varmasti tehnyt jokaisessa turnauksessa vastustajille selväksi, että
meitä on todella vaikea pysäyttää. On hieno seurata, kuinka pelaajat toimivat treeneissä ja kaikissa
joukkueen tapahtumissa. Tämä on luonut meille erittäin vahvan joukkuehengen, joka on yksi vahva tekijä
ja avain joukkueemme menestykseen."
Toimitus: ”Kuinka valmennus näkee joukkueen tämän hetken tilanteen, sarjan piikkipaikka
joulutauolle mentäessä?”
Juha Hirvonen: ”En halua juurikaan tuota sarjasijoitusta tässä vaiheessa sen enempää tuuletella. Matka ja tarina on vielä pahasti kesken. Toki paljon on puolessatoista vuodessa matkaa eteenpäin jo tehty ja on ollut erinomaisen hienoa huomata kuinka pelaajat ovat sitoutuneet itsensä kehittämiseen ja joukkueena toimimiseen. Meillä on valtava potentiaali tässä ryhmässä ja toinen toistaan hienompia nuoria miehiä koko joukkue. Olen valtavan ylpeä tästä joukkueesta ja tämä ylpeys ei tule menestyksestä vaan noista huipputyypeistä tuolla joukkueessa. Pelaajista ja taustavoimista, tästä seurasta ja sen tekijöistä. Aivan huippua toimintaa täällä O2 Jyväskylässä. Suomen parhaassa urheiluseurasssa?”
Sakke Närhi: ”Kyllä tässä on ihan perinteinen resepti ollut käytössä. Kun hajoittelet riittävästi ja
laadukkaasti niin asioita tapahtuu. Valmentajana sitä toivoo aina näkevänsä pelaajien kehittyvän
pelaajina ja urheilijoina sekä samalla toivoo näkevänsä myös joukkueen pelillistä kehittymistä. Viimeiset
1,5 vuotta tätä ryhmää ja pelaajia valmentaneena voi nyt ilolla todeta, että näin on todellakin tapahtunut.
Kunpa joka vuosi voisi nähdä tällaista eteenpäin menoa ja yhteisen hyvän eteen raatamista."
Arttu Savolainen: ”Joukkueen toimintaa on tietoisesti rakennettu vahvasti pelaajakeskeiseen suuntaan.
Kaikille pelaajille taataan paljon pelejä kauden aikana ja pelaajapolkumme antaa mahdollisuuden myös
eri tasoisille peleille. Uskon, että pelaajakehityksemme on pitälti johtunut myös tästä. Edistyneimmät
pelajaat saavat treenejä ja peliaikaa miesten edustusjoukkueessa – miesten 1-divarijoukkueen kanssa,
edellinen porras on Akatemiajoukkueessa miesten 3-divisioonassa ja sitten tietenkin vielä A-poikien oma
sarja, 1-divisioona, ja päälle vielä lukemattomat treenimatsit, Suomen Cupit ja treeniturnaukset.
Pelaamme tämänkin kauden aikana n 60 -70 ottelua, joten kaikille riittää kyllä peliminuutteja
vähintäänkin kohtuullisesti. Oman tasoon sopivaa haastetta löytyy varmasti kaikille, säännöllisesti."
Tällä ryhmällä näyttää ja kuulostaa menevän mukavasti. Pelaajat vaikuttavat innostuneilta ja vahvasti
joukkueeseen luottavilta ja sitoutuneilta. Valmennus on ylpeä pelaajistaan ja antaumuksella joukkueen
apuna, yhteisenä rintamana pelaajiensa kanssa. Saattaahan se tuollainen yhtenäisyys, intohimo ja tahto
näkyä tuolla kentälläkin kun joukkue pelaa ja taistelee pisteistä. Urheilu on todellakin mukavaa – sen
nämä nuoret miehet aidosti todistavat! Hyvää kevättä A-Amppareille, toivottavasti lentonne jatkuu.