M1: Kevättä rinnassa

Kevät 2012. Runkosarjan voitto. Nousukarsintojen toisella kierroksella vastaan Merikoski SBT. Otteluvoitot Merikoskelle 2-1 ja Ampparit laulukuoroon.

Kevät 2013. Runkosarjan voitto. Nousukarsintojen kolmannella kierroksella vastaan FBC Turku. Otteluvoitot Turulle 2-0 ja Ampparit kesälaitumille. 

Kevät 2014. Runkosarjan voitto. Nousukarsintojen toisella kierroksella RSS Ankat vastaan. Otteluvoitot Ankoille 2-1 ja Ampparit kesälomalle. 

Kevät 2015. Runkosarjan voitto.......

 

Joko tuota kaavaa voisi muuttaa? Meneillään oleva kausi on ollut monella tapaa miesten edustusamppareille erilainen, kun sitä vertaa kolmeen edelliseen nousukarsintakauteen. Ampparit ovat nuorempia. Amppareita on vähemmän. Ampparit ovat vahvempia, nopeampia, kiimaisempia. Syksylläkään pääkallo.fi ei hehkuttanut O2:sta varmaksi nousijasuosikiksi, koska liigakokemuksen määrä joukkueessa romahti.

Mikä on tulos? Puhtaasti sarjataulukkoa tuijottamalla sama kuin kolmena viime vuotena - runkosarjan voitto. Tällä kertaa Ampparit eivät kuitenkaan kulkeneet voitosta voittoon ja murskavoittojen määräkin on ollut vähäisempi. Yksi asia on kuitenkin varmasti paremmin kuin moneen vuoteen ja se on joukkueen puolustusinto. Keskimäärin Ampparit päästivät runkosarjassa 4.59 maalia, mikä osoittaa puolustuksen onnistumisesta. Toisaalta, tehtyjen maalien keskiarvo oli tasan 7, mikä kertoo taas hyökkäyksen lievästä tehottomuudesta. Vertailun vuoksi viime vuonna Ampparit päästivät keskimäärin 4.75 maalia ottelussa ja tekivät 11.1 maalia ottelussa. 

Puolustuksessa on siis painivoimaa, mutta hyökkäys ei ole ollut viime kauden tapainen. Tässä kohtaa on hyvä kaivaa esiin pari kliseetä. "Hyökkäys voittaa otteluita, puolustus voittaa mestaruuksia" ja "Erikoistilannepelaaminen ja maalivahtipelaaminen korostuvat mitä lähemmäs kevättä kuljetaan". Maalin suulle Amppareilla onkin heittää sellainen maalivahtikolmikko, että jos treidejä voisi vielä tehdään, niin joku kannattaisi ehdottomasti vaihtaa kenttäpelaajaan. Jaakko Kaisitinen pelasi 2 ottelua runkosarjassa torjuntaprosentilla 86.67 ollen sarjan paras maalivahti torjuntaprosenteissa (yli yhden ottelun miehistä). Henri Tikkanen pelasi 13 ottelua torjuntaprosentilla 85.33 ollen sarjan paras maalivahti torjuntaprosenteissa yli kolme ottelua pelanneista. Mika Lappi pelasi 7 ottelua torjuntaprosentilla 81.58 ollen sarjan kolmanneksi paras maalivahti torjuntaprosenteissa yli kolme ottelua pelanneista. Maalivahtipelissä on ainakin laatua ja laajuutta. Entäs se erikoistilannepelaaminen? Ampparit tekivät yhteensä 27 ylivoimamaalia runkosarjassa, jota voidaan pitää hyvänä suorituksena.

Mitä nousu vaatii? 6 voittoa, ei muuta. Ensimmäisenä vastaan asettuu Sisä-Suomen lohkon neljänneksi sijoittunut Forssan Suupparit, josta on otettava kaksi voittoa kolmen ottelun aikana. Runkosarjakohtaamisissa O2 oli parempi 7-6 ja 9-6 lukemin. FoSu on nuorentanut joukkuettaan Amppareiden tapaan viime vuodesta ja tulos on ollut myös positiivista. FoSu tippui Divarista kaksi vuotta sitten ja sen ensimmäinen kausi 2 divisioonassa oli vaikea. Jopa nousuhaaveista haaveillut joukkue oli sarjan kuudes vasta ja nousukarsinnat jäivät 16 pisteen päähän. Tänä vuonna FoSu paransi sijoitusta kahdella ja uuden sarjajärjestelmän ansiosta pääsi mukaan nousukarsintoihin. FoSun hyökkäykseen on suhtauduttava huolellisesti, koska forssalaiset tekivät sarjassa toiseksi eniten maaleja - 49 maalia enemmän kuin Ampparit. Parhaana pistemiehenä ja maalintekijänä FoSussa pelaa Ville Salomäki (38+13).

 

Amppareiden nuorennusleikkauksen yhtenä osana ollut Markus Manninen kertoo millä odotuksin hän liittyi joukkueeseen syksyllä. 

Toki uuteen joukkueeseen tulo hieman jännitti, kun ennestään tuttuja pelikavereita oli vain Köne (Henri Tikkanen), Ile (Ilkka Tepponen), Samppa (Samuli Kivirinne) ja Laukkala. Odotin, että kakkosdivisioonan otteluissa kontakti olisi nuorten pelejä kovempaa, mutta toisaalta taas tempo vähän matalampaa ja niin se on ollutkin. Muutamia mieleenjääneitä yksilöitäkin on vastaan tullut, joilla ei enää jalka toimi niin ripeästi, mutta taitoa ja oveluutta löytyy senkin edestä. Mainittakoon Liberin Kobra Eronen ampparipaidasta yhtenä esimerkkinä.  

Minkä näet syynä hyvin kuluneelle runkosarjalle?

Tekemisen meininki ja ilme on ollut hyvä. Pelaajilla on ollut halua kehittyä ja tämä on saatu hyödynnettyä vauhdikkaina harjoituksina, jotka ovat palvelleet myös peliä. Uusien pelaajien sisääntulo on tapahtunut myös vaivattomasti ja itsellä olo on ollut välillä kuin veteraaniampparilla. 

Mitä odotat karsinnoilta?

Henkilökohtaisesti odotan loukkaantumiseni jäljiltä kentille pääsyä kuin pikkulapsi joulua. Ja tuo joulu näyttäisi tulevan sunnuntaina. Uskon, että pystymme kasvamaaan vielä karsintojen aikanakin ja emme tule tyytymään nousua vähempään. 

Kenet nostaisit jalustalle näin pudostuspelien alla?

Savolaisen naisten naurattajan, pakkiparini Mikko Nenosen. Nenski töhöttää omassa päässä persoonallisella tavallaan, mikä antaa minulle tilaa höökiä hyökkäyssuuntaan. Änärityyppisesti Nenski on Stay-at-home- puolustaja ja minä enemmänkin coast-to-coast- puolustaja. 

 

Onneksi puheita ei tarvitse enää kauaa pyöritellä. Sunnuntaina 15.3. klo 18.30 vihelletään peli käyntiin. Tästä tarinasta ei kannata jäädä paitsioon! 



Amppareiden kauden 2015-2016 sopimustilanne näyttää toistaiseksi tältä:

Eskelinen Henri

Karttunen Ollimatti

Kivirinne Samuli

Klinga Jiri

Kuusela Niko

Laukkala Tuomas

Lempinen Joni

Manninen Markus

Pulkkinen Tuomas 

Tepponen Ilkka

Tikkanen Henri

 

 

Peltonen Ilkka (valmentajasopimus)

 

 

10.03.2015

Share |