Akatemiajoukkue hyvissä asemissa 3-divisioonassa

O2 Akatemian poikajoukkueen taival miesten 3-divarissa on alkanut positiivisissa merkeissä.
Sarja on edennyt jo yli puolivälin ja Akaemiajoukkue majailee taulukossa hienosti sarjakolmosena. Edelle
on kiivenneet ainoastaan sarjakärki Ikhtys sekä Soittorasia.

Akatemia peri miesten 3-divisioonan sarjapaikan O2 miesten kakkosjoukkueelta
pelaajapolkujärjestelmää laajennettaessa. Akatemian pelaajista kokemusta näin korkealta aikuisten
sarjatasolta löytyi sarjan alkaessa ainostaan kahdelta pelaajalta. Kaikille muille kyseessä oli aivan uusi ja
ihmeellinen sarjataso. Junioripeleihin tottuneet Akatemiapojat lähtivät suurella mielenkiinnolla ja
vahvalla itseluottamuksella sarjapeleihin mittamaan omaa tasoaan aikuisten maailmassa.

Ensimmäinen turnaus oli nuorukaisiltamme vahva näyttö osaamisesta. Kaksi upeaa peliä (vastassa KaDy ja PaPo) ja neljä
pistettä heti kärkeen antoivat ehkäpä hieman liiankin ruusuisen kuvan omasta osaamisesta.
Valmennus jarrutteli hieman Akatemiapoikien ajatusleikkejä ja vakuutteli ettei tämän sarjan tasosta ole
vielä nähty koko totuutta. Parempi olisi vaan keskittyä olennaiseen. Seuraavassa sarjaturnauksessa
saalistettiin yksi niukkaakin niukempi voitto Urhosta ja toisessa pelissä sarjakärki Ikhtys koulutti sitten
nuoria pelaajiamme ihan huolella. Tervetullut löylytys. Ottelutahti tässä vaiheessa oli todella kova.
Pelattiin A-poikien sarjaa, pelattiin Suomen Cupia ja pelattiin 3-divaria. Joka viikonloppu jotakin.
Keskittyminen kaikkiin peleihin alkoi olla haasteellista kovasta ottelumäärästä johtuen. Uusi tilanne
tämäkin joukkueelle.

Kolmas sarjaturnaus marraskuun alussa osoittautui sitten toistaiseksi kaikkein
vaikeimmaksi. Takana oli loistavan Suomen Cup mennestyksen tuoma juhlaottelu Karhujen divarijengiä
vastaan ja siitä oltiin juuri ja juuri keretty ulospuhaltaa Cup menestys, vai oltiinkohan sittenkään? Oltiin
kyllä Ylöjärvellä paikan päällä, mutta todellinen taisteluhenki oli jäänyt kotiin tai se oli vaan kulutettu
otteluruuhkassa. Ensin Soittorasia riepotteli Akatemiaa mennen tullen ja heti perään saatiin vielä
kirvelevällä tavalla nokkaan myös DTT:ltä. Nolla pinnaa tältä reissulta ja palaverin paikka. Nyt oli kolme
viikkoa aikaa löytää peliin taas sopiva rentous ja ennen kaikkea ne omat pelilliset vahvuudet.

Jämsän tulitikkulaatikossa pelattavat seuraavat pelit eivät ainakaan lähtökohtaisesti tue Akatemian pelaamista –
säälittävän pieni kenttä, mutta siellä pelataan missä määrätään. Ensimmäinen peli osoittautuikin todella
haasteelliseksi tällä pienellä kentällä, mutta hienosti joukkue pystyi muokkaamaan omaa pelaamistaan
tälle kentälle sopivaksi. Tasapelipiste kotijoukkue Kikalta ja voitto MultiAnsista takasivat joukkueen
paluun omalle tielleen. Viimeisessä turnauksessa sitten kalastettiin taas kolme pistettä kun ensin voitettiin
toistamiseen Urho ja toisessa pelissä saatiin piste tasapelistä MultiAntsin kanssa. Voittokin oli kyllä
enemmän kuin lähellä jälkimmäisessä pelissä, mutta tällä kertaa ei vaan osuttu verkkoihin riittävän usein
ja siksipä siinä sitten tulikin sananmukaisesti sormille kaikilta muilta pelin sidosryhmiltä. Kolme pistettä
kuitenkin taas kalenteriin ja sarjakolmosena kinkun syöntiin.

Hyvin on Akatemialaiset oppineet aikuisten maailman pelisäännöt. Näissä peleissä täytyy pystyä
pelaamaan omilla vahvuuksillaan ja kiertää ne vastustajien vahvuudet mahdollisuuksien mukaan. Vahva
liike ja pallotaitavuus sekä ennen kaikkea nopeustaitavuus on saatava näkymään pelissä tuottavalla
tavalla. Miesten 3- divisioona on erinomainen sarjataso Akatemianuorille, kaikissa peleissä on oltava sata
lasissa. Vastustajat ovat fyysisiä ja monet kokeneita pelureita, pelissä on säilytettävä samaan aikaan sekä
nopeus että maltti – siinäpä onkin sellainen yhdistelmä mikä ei aina junioreilta meinaa löytyä.
Toistaiseksi on kuitenkin löytynyt aika hyvin. Hyvää Joulua Akatemia – kevättä kohti!

21.12.2017

Share |