Tiikerit tarjosi vauhdikkaan ja tiukan vastuksen ottelussa, joka ratkesi todella pieniin marginaaleihin.
Viime viikonloppuna pääsivät C2-poikien edustusjoukkueen Pörriäiset vihdoin avaamaan myös kotiottelunsa SM-sarjassa, kun lauantaina 30.11. Ampparipesään saatiin vieraita etelästä; Pörriäisiä saapui haastamaan Tikkurilan Tiikerit. Raitaturkit oli meille täysin uusi vastus, joten kamppailuun valmistautuminen oli hyvin erilaista kuin esimerkiksi kahteen edelliseen otteluumme. Oman latauksensa toi myös tietenkin kotiootelun pieni jännitys, olihan taas tässäkin ottelussa tunnelma kohdillaan!
O2JKL/MuurY - Tiikerit
LT 4 - 3 (1-2, 1-1, 2-0)
Ottelu oli iltapeli, joten myös sitä kautta valmistautuminen erosi melkoisesti aikaisemmista peleistä. Nyt ainakin sai nukkua pitkään aamulla ja syödä rauhassa aamupalan. Ja käydä kaupassa. Syödä lounas. Nukkua päikkärit. Pelata änäriä muutama tunti. Ja vaikka syödä taas. Puoli viiden maissa alkoi kuitenkin myös valua Pörriäisiä Ampparipesään valmistautumaan illan jännittävään peliin. Kenttäkin oli käytössä oikein hyvissä ajoin, joten lämmittelyt päästiin taas tekemään pitkän kaavan kautta. Yleisöäkin alkoi paikalle valui oikein mukavasti. Soittolistalle en anna ihan täysiä pisteitä, mutta muuten kaikki meni tähän mennessä oikein yes okay.
1.erä
Ja ei se pelin alussakaan ihan huonolta näyttänyt, vaikka heti alussa nähtiin, että kyllä tänään juosta pitäisi paljon, sen verran kovaa tempoa lähti Tiikeritkin ottelussa pitämään. Avausmaali nähdään jo toisessa vaihdossa ajassa 00.47 ja siitä vastaa Pörriäiset: Nuutti Leskinen toimittaa viivasta hienosti pallon maalille, ja Tiikerit- vahti Eero Sihvolan torjuman irtopallon sutii verkon perukoille Eeli "parempi kuin Teemu Pukki" Mättö! Mutta olikohan tämä nyt taas sitten se kuuluisa "liian hyvä" alku, sillä hyvät asiat avauserässä loppuivat käytännössä tähän. Lähdettiin nimittäin melko päättömästi ja päämäärätiedottomasti juoksemaan pallon kanssa (ja ilman) edestakas kenttää ja sehän Tiikereille sopi. Vieraat nimittäin nappasiva melkoisen helppoja riistoja, josta he puolestaan käänsivät itse todella vaarallisiin vastahyökkäyksiin. Maalissa Valtteri Huisman oli kuitenkin aivan loistovireessä ja piti pitkään Tiikerit nollilla. Toki erän puoliväkin tienoilla saatiin ylivoimaakin, mutta tällä kertaa ei siitä naulattu, vaan Tiikereiden maalissa Sihvola otti useammankin hyvän torjunnan. Ajassa 14.06 se meidän päätön ravaaminen sitten kostautuu, kun omalla alueella sattuu inhimmillinen, pitkästä vaihdosta johtunut merkkivirhe ja Tiikereiden Luukas Poutiainen pääsee keskustasta iskemään pelin tasoihin. Lisää päänvaivaa aiheuttaa reilun minuutin myöhemmin ensimmäinen alivoimamme, mutta se tapetaan tosin onnistuneesti. Erän loppu onkin sitten surullisen ruskea, kun ajassa 19.23 Tiikerit siirtyy koppimaalilla johtoon, tämäkin vastaiskun vastaiskun vastaiskun vastaiskusta, kun oltiin jo juostu itsemme puhki; maalille toimitetun pallon jollain mailanosalla tökkää Valtteri yli ja ohi Teemu Hakkarainen. 1-2 numeroista siirrytään myös erätauolle.
Tauolla ei kopissa ollut mitenkään varsin tyytyväistä porukkaa, vaan jokainen tiedosti, että nyt oli takana yksi kauden kamalimmista eristä. Sovittiin yhteisesti, että lopetetaan se älytön kohnottaminen ja kaivetaan vähän järkeäkin peliin mukaan vaihteeksi, ettei tämä nyt ihan kokonaan vauhtisählyn puolelle.
2.erä
Toiseen erään tultiin siis täysin uudella ilmeellä! Tai no, näin toivottiin. Vaan kuinka kävi. Ensimmäinen vaihto edelleen kamalaa kuskausta ja kohnottamista, ja lopputuloksena se, että ajassa 20.41 Joona Havu pääsee täysin vapaasta paikasta iskemään tulisella pikkukantilla pallon aivan oikeaan alakulmaan, kun Pörriäisten pakka oli levinnyt oikein huolella. Noh, onneksi avausvaihdon jälkeen peli alkoi sitten päästä niihin uomiin, mihin oli tavoitekin ja peliä saatiin vähän haltuun ja rauhoitettua. Ja muutaman minuutin päästä saadaankin jo palkinto, kun Elmeri Tiilikaisen syötöstä todellisen tahtomaalin iskee illan toisellaan Eeli! Sitten alkaakin hetkellinen, vaikeampi vaihe pelissä, kun Pörriäiset ottaa peräti kaksi jäähyä putkeen. Ensin keskialueen mailaanlyönnistä ensimmäinen ja ihan ei saada sitä vielä loppuun asti tapettua, kunnes kentälle kirmaa jostain syystä taas viisi Pörriäistä neljän sijasta; tuomaristo tarkkana ja hetki pelataan 5vs3- alivoimaakin. Tiikereiden ylivoima saadaan kuitenkin tukittua melkoisen hyvin, eikä se maaleja tuota. Loppuerä hakataankin sitten päätä Tiikereiden aivan ilmiömäisesti pelaavaan maalivahti Sihvolaan, joskin maalipaikkoja tuhlataan myös ihan puhtaasti hutilyönteihin. Enempää erässä ei tilastomerkintöjä nähdä, ja vaikka meille ehkä loppua kohti hienokseltaan enemmän pelin hallinta siirtyikin, lähdetään päätöserään edelleen maalin takaa-ajoasemasta.
3.erä
Päätöserään tehdään kokopanoon pieniä viilauksia, jotta saadaan vähän tuoreempaa jalkaa kentälle. Lisäksi kentällisiä viilataan osaltaan vähän tutummiksi, jotta pallollinen peli saataisiin taas kulkemaan tuttuun tapaan. Päätöserässä näkyy myös meidän pieni etumme fysiikassa, sillä etenkin hyökkäyksissä Tiikereitä näyttää vaivaavan pieni haluttomuus, etenkin hitaissa kontrolloiduissa hitaissa lähdöissä. Meillä sen sijaan nälkää riittää, ja vaikka erän alkupuoli vielä tuhlaillaankin maalipaikkoja ja Sihvola ryöstää osan myös aivan hävytömän hyvillä torjunnoilla, niin vihdoin ajassa 49.17 päästään iskemään helpottava tasoitus. Omista päästään kääntämään todella hyvin, Marius "olis pörssikärki jos kakkossyötöt merkattais" Niemelä avaa upeasti vasempaan laitaan Eelille ja tämä jatkaa oikealle maalin eteen Aatu Knuutille, joka pääsee napauttamaan pallon helpohkosti verkkoon! Pommitus kohti Tiikereiden maali jatkuu ja kuutisen minuuttia ennen loppua saadaan oiva mahdollisuus mennä johtoon, kun Tiikereiden pelaaja komennetaan jäähylle tilanteessa, joka aiheutti ihmetystä puolin ja toisin; toisille jäähyn syyssä, toisille siinä, miksi peli katkaistiin meidän ollessa pallossa 6vs5 tilanteessa. No anyways, YV ei aluksi tunnu tuottavan ihmeitä, mutta kyllä se pallo onneksi maaliin asti saadaan aivan ylivoiman lopulla! Ai niin, harmi vaan, ettei sitä hyväksytty. Kuulemma korkea maila. En tiää. Saatto olla. Riippuu, millä korkeudella kenenkin polvet on. No mutta, ylivoiman jälkeinen vaihto tuottaa kuitenkin tulosta ja maali melkein toisinto edellisestä, ja osiltaan myös samojen pelaajien toimesta. Jami Markkaselta upea levitys vasemmalle Aatulle ja tältä ykkösellä jatko oikealle Eelille, joka tällää pelivälineen verkon perukoille, täydentäen samalla SM-sarjan toisen hattutemppunsa ja Pörriäiset johtoon! (Eeli piti toki jännityksen korkealla ja laukoi varmuuden vuoksi Sihvolan kautta pallon maaliin) Kellossa oli toki jäljellä vielä reilut kolme minuuttia, ja pelin loppuosa olikin melkoista puolustustaistelua. Lopussa Tiikerit haki vielä tasoitusta luonnollisesti ilman maalivahti pelaten, mutta Pörriäisten puolustus maalivahtimme Valtterin johdolla (23 torjuntaa ottelussa) kestivät ja summerin soitua saatiin tuulettaa tärkeää taisteluvoittoa!
Ottelu ei missään nimessä ollut meiltä se paras eikä ehjin esitys tällä kaudella, oikeastaan siitä jäätiin aika kauas. Joukkue kuitenkin osoitti jälleen uskomatonta selkärankaa nousemalla jo muutenkin vaikeassa pelissä kahden maalin takaa ohi ja voittoon. Puolustusesitys oli myös meiltä todella vakuuttava, sillä kaikki Tiikereiden YV:t tapettiin onnistuneesti ja vieraat pidettiin käytännössä kaksi erää nollilla (yksi maali tuli tosin siihen toisen erä alkuun). Oma maalinteko kaipaa edelleen harjoittelua, kuten myös ehjän 60- minuuttisen pelaaminen, mutta kyllä tässä hyvällä tiellä ollaan yhden katastrofierän lipsumisesta huolimatta.
Tunnustusta on ainnettava isosti myös vieraille; Tiikerit oli lauantaina todella hyvä ja meille erittäin vaikea vastus. Mitään sinipaitojen kenttää vastaan ei ollut helppoa pelata, ja vielä kun maalissa Eero Sihvola (19 torjuntaa) pelasi aivan unelmapeliä, niin kyllä melkoinen trilleri saatiin aikaan! Innolla odotetaan jo myös tammikuun kohtaamista Vantaalla.
Paikka säilyi B-lohkon sarjataulukossa edelleen toisena, tosin takana olevat Karhut, TPS ja Ilves hengittävät todella lähellä, joten isompaan lipsumiseen ei ole juurikaan varaa.
Nyt on joulukuukin päästy aloittamaan (joulukalenterisuklaa best) ja vuosi lähenee loppuaan, mutta vielä olisi kaksi ottelua jäljellä tämän vuoden puolella. Ensi viikonloppuna lähdetään Turkuun ja vastaan saadaan erittäin odotettu vastus TPS.
Nää Pörriäiset toivottaa hyvää Joulun odotusta kaikille! :)