N1: Räpikoimistä

Alkuviikolla mietteet tulevasta pelistä olivat melko sekaiset. Pitäisikö olla realistinen, ja jo ennen peliä käydä läpi faktat, että eihän sinne Tampereelle kyllä kahta pistettä lähdetä hakemaan vai uskoa ihmeisiin ja toivoa parasta. Ken tietää, en minä ainakaan. Itsehän lähdin ihmettä ainakin tavoittelemaan, sillä on se nyt paljon hauskempaa. Toisaalta ajatus Classicin voittamisesta, oli kuin Emmi Mörsky raivon partaalla,  yrittäen hillitä itseään, eli toisin sanoen mahdoton tehtävä.

Peli oli siis aikamoista räpiköimistä aavalla merellä. Pelihän päättyi siis 16-2. En kuitenkaan sanoisi, että lukemat kertovat koko totuutta tai oikeastaan...  kyllä ne kertovat. Classic oli juuri noiden numeroiden verran parempi kuin me. Rehellisesti, eihän meillä ollut mitään palaa pistää kampoihin tai jopa kaataa Classicia tässä pelissä. Nimittäin heti ensimmäisessä erässä Classic niittasi lukemat 6-0, kun meillä olivat ajatukset varmaan vielä ties missä Puistokadun kebabissa. Toisessa erässä en edes jaksa miettiä missä meidän ajatukset sillä hetkellä olivat, kun Classic teki 9 maalia. Kolmannessa erässä saatiin kerättyä homma kasaan kun Classic teki vaan yhden maalin. Ai niin unohdin mainita meidän maalit, tehtiin siis 2, joista vastasivat Metsälä ja Hattara. Yhtään väheksymättä, kova suoritus tehdä maaleja Classicia vastaan, mutta eipä ne nyt hirveästi paina jos toinen tekee 16. Noh eipä siinä, tällästä kilpaurheilu joskus on, välillä tulee turpaan ja lujaa, mutta välillä taas aurinko paistaa risukasaankin ja se vasta siistiä onkin!

Kaiken kaikkiaan peli oli siis aikamoinen näpäytys kärkijoukkueelta, että matka on vielä hyvin pitkä kovien sakkiin. Ei kuitenkaan laiteta pyyhettä kehään vaan otetaan opiksi ja jatketaan työn tekemistä! Kiitos!

#21

12.02.2018

Share |